Rikosasianajaja

Rikosasianajaja

Asianajaja Jarkko Pulkkinen avustaa rikosoikeudenkäynnissä

Ota yhteyttä rikosasianajajaan, jos olet epäiltynä rikoksesta tai olet rikoksen uhri, asianomistaja.  Soita asianajajaja Jarkko Pulkkinen, puh. 0505600563.

Rikoksen esitutkinta

Rikoksen esitutkinnassa selvitetään, mitä on tapahtunut, keitä ovat asian osapuolet ja mitkä ovat rikoksesta johtuneet vahingot. Poliisi kutsuu kuulusteluun erikseen rikoksesta epäillyn ja uhrin, mahdolliset todistajat sekä kerää muuta todistusaineistoa.

Epäillyn kannattaa kääntyä avustajan puoleen jo ennen kuulustelua. Kuulustelussa epäillyllä on oikeus avustajaan tai puolustajaan. Avustajan tehtävänä on huolehtia siitä, että asia tulee riittävästi selvitetyksi myös epäillyn kannalta.

Asianomistajalle rikoksesta aiheutuu kärsimystä ja taloudellista vahinkoa. Asianomistajan rangaistus ja korvausvaatimukset selvitetään asianomistajaa kuultaessa. Asianomistajan korvausvaatimusten selvittämisessä asianajajan apu on tarpeen.

Toimistollani on tapana tarjota asiakkaalle ilmainen alkuneuvottelu puhelimitse. Käymme yhdessä läpi tapahtuneen, mitä rikoslaki sanoo tapahtuneesta ja mitä vahingonkorvauksia rikoksesta voi seurata tai vaatia.

Esitutkintaan voi antaa loppulausunnon

Esitutkinnan valmistuttua esitutkintaan voi antaa loppulausunnon.  Loppulausunnosta kannattaa keskustella asianajajan kanssa.

Syyteharkinta

Esitutkinta päätyy, jos rikosta ei ole tapahtunut. Jos esitutkinta etenee syyteharkintaan, syyttäjä voi vielä tehdä päätöksen syyttämättä jättämisestä.  Useinmiten syyttäjä nostaa syytteen.

Rikosoikeudenkäynti ja siihen valmistautuminen

Kun rikosasia käsitellään oikeudessa, rikosasianajajan tarve kannattaa selvittää hyvissä ajoin ennen oikeudenkäyntiä.  Soitettaessa asianajajalle kutsu oikeuteen ja haastehakemus – syyte – kannattaa olla esillä. Papereista ilmenevistä tiedoista on apua valmistauduttaessa neuvotteluun.

Epäillyn avustajana selvitetään ensin, mitä on tapahtunut ja miten syytteeseen vastataan.   Myöntämisestä tai kiistämisestä huolimatta epäillyn on varauduttava vastaamaan oikeudenkäynnissä myös asianomistajan vahingonkorvausvaatimukseen.

Silloinkin kun syytetty myöntää tekonsa, avustaja on tarpeen, jotta syytetylle edulliset seikat tulevat oikeudessa esille.  Myös rikosvahingot on korvattava. Korvausvaatimukset vaativat osaamista.

Laajoissa asioissa oikeus voi pyytää  etukäteen kirjallisen lausuman. Kirjallinen vastaus on syytä laatia rikosasianajajan kanssa.

Asianomistajan tulee valmistautua esittämään rangaistus- ja korvausvaatimuksensa oikeudessa. Oikeus pyytää usein asianomistajan korvausvaatimuksia kirjallisena ennen oikeudenkäyntiä. Avustaja auttaa korvausvaatimuksen laatimisessa.

Jos epäilty tai asianomistaja kutsutaan oikeuteen henkilökohtaisesti kuultavaksi, oikeuteen on mentävä. Syyttä poissa olleelle määrätään poissaolosakko ja hänet voidaan määrätä tuotavaksi uuteen istuntoon poliisin toimesta.

Oikeudenkäynti käräjäoikeudessa

Oikeudenkäynnissä tapahtunut käsitellään perusteellisesti. Oikeuden puheenjohtaja on lainoppinut tuomari, joka johtaa oikeudenkäyntiä, jakaa puheenvuoroja ja päättää tuomiosta yksin tai yhdessä lautamiesten kanssa. Lautamiehiltä ei edellytetä lainopillista koulutusta.

Oikeudenkäynnin aluksi kuullaan syyttäjän rangaistusvaatimus, sen jälkeen asianomistaja tai hänen avustajansa esittää mahdollisen rangaistus- ja korvausvaatimuksensa. Seuraavaksi kuullaan syytetyn kanta syytteeseen ja korvausvaatimukseen.  Syytetyn avustaja kertoo tässä vaiheessa lyhyesti vastauksen syytteeseen ja korvauksiin.

Seuraava vaihe on asiaesittely. Omassa asiaesittelyssään syyttäjä kertoo oikeudelle esitutkinnan perusteella, mitä on tapahtunut, mistä hän syyttää ja mitkä ovat todisteet.  Sen jälkeen asiaesittelyvuoro on asianomistajalla ja syytetyllä.  Asiaesittelyn asianomisajan tai syytetyn puolesta tekee asianajaja.

Tämän jälkeen kuullaan kaikkia osapuolia ja todistajia henkilökohtaisesti järjestyksessä 1. asianomistaja, 2. syytetty ja 3. todistajat. Syyttäjän tehtävä on osoittaa, että rikos on tapahtunut ja että syytetty on tehnyt sen.

Asianomistajan ja hänen avustajansa tehtävänä on selvittää korvausvaatimuksen perusteet. Tarvittaessa asianomistajaa kuullaan tapahtumista ja vahingoista. Syyttäjä ja syytetty voivat esittää asianomistajalle kysymyksiä.

Syytetyn asianajajan tehtävänä on huolehtia siitä, että syytetyn näkemykset huomioidaan. Syytetty kertoo tapahtumat itse oman asianajajansa kuulustelemana. Epäilty voi myös vaieta. Tällöin oikeudessa voidaan vedota hänen esitutkintakertomukseensa. Sen jälkeen on muilla oikeudenkäynnin osapuolilla vuoro kysymyksiin syytetylle.  Syytetyn puolesta voidaan tietenkin esittää kysymyksiä asianomistajalle ja todistajille.

Jos oikeudessa on muuta todistelua, kirjallisia todisteita, lääkärinlausuntoja, valvontakameran kuvia, valokuvia ym. ne käydään läpi puheenjohtajan päättämässä kohdassa. Myös syytetyllä on oikeus ottaa kantaa todisteisiin.

Käräjäoikeuden tuomio

Oikeudenkäynnin päätös eli tuomio voidaan ilmoittaa oikeudenkäynnin päätteeksi.  Yleistä on, että tuomio on kansliatuomio. Se annetaan yleensä kahden viikon sisällä.  Jos syytetyllä on avustaja hän saa kirjallisen kansliatuomion asianajajalta, oikeustalolla ei tarvitse käydä.

Käräjäoikeuden tuomiosta voi valittaa hovioikeuteen. Vähäisimmissä asioissa tarvitaan hovioikeuteen jatkokäsittelylupa.