Perunkirjoitus

Perunkirjoitus

Asiantuntija auttaa perunkirjoituksessa

Asianajaja Jarkko Pulkkinen voi avustaa perunkirjoituksessa ja perukirjan laatimisessa. Ota yhteyttä toimistooni 0505600563.

Kuolinpesän hoitajan kannattaa kääntyä asianajajan puoleen mahdollisimman hyvissä ajoin ennen perunkirjoituksen määräpäivää.

Toimistollani on tapana tarjota asiakkaalle ilmainen alkuneuvottelu puhelimitse. Puhelinneuvottelussa voimme käydä läpi kuolinpesän asioita ja millaisia asiakirjoja perunkirjoitukseen tarvitaan ja mistä ne saa.

Perukirja

Perunkirjoitus on pidettävä kolmen kuukauden kuluessa kuolinpäivästä. Perunkirjoituksessa laaditaan perukirja. Perukirja osoittaa, ketkä ovat kuolinpesän osakkaita ja mitä omaisuutta ja velkoja kuolinpesässä on. Mahdollinen testamentti ja avioehto liitetään perukirjaan. Perukirja toimitetaan vainajan kotipaikan verotoimistoon. Perukirja on perintöveroilmoitus ja sen perusteella määrätään perintövero. Perukirja toimii myös perinnönjaon pohjana. Perukirjaa tarvitaan pankissa, omaisuutta myytäessä ja monissa muissa tilanteissa.

Perukirja on tärkeä asiakirja, joten perunkirjoituksessa ja perukirjan laatimisessa on syytä käyttää asiantuntijaa.

Sukuselvitys perunkirjoitukseen

Perukirjaa varten on hankittava riittävä sukuselvitys kuolinpesän osakkaista. Sukuselvitys tarkoittaa vainajasta hankittua virkatodistusta.  Siitä käyvät ilmi mahdolliset puolisot ja perilliset (lapset). Jos perillinen on kuollut ennen perittävää, tarvitaan myös hänen sukuselvityksensä.  Jos perittävällä ei ole lapsia, sukuselvityksessä on selvitettävä vainajan vanhemmat ja sisarukset.  Sukuselvitystä nimitetään usein virkatodistusketjuksi, sillä virkatodistuksia saatetaan tarvita useista seurakunnista ja maistraateista.  Voit antaa sukuselvityksen hankkimisen asianajajan tehtäväksi tai kysyä häneltä ohjeita sukuselvityksen hankkimiseen. Yksittäiset elossa olevien perillisten virkatodistukset eivät useinkaan ole tarpeen perunkirjoitukseen.

Selvitys varoista

Perunkirjoituksessa selvitetään vainajan varat. Pankeista saadaan perunkirjoitukseen saldotodistus vainajan varoista kuolinpäivänä. Pankit antavat myös tiedot arvo-osuuksista ja tallelokeroista tai säilytyksestä (esim. testamentti tai  asunto-osakkeen osakekirja voi olla pankin säilytettävänä). Mahdollisen tallelokeron tai muun pankissa olevan säilytyksen sisältö selvitetään yhdessä pankin kanssa ennen perunkirjoitusta.

Monet pankit ja muut rahalaitokset lähettävät ilmoitukset pankkitilien saldoista oma-aloitteisesti.

Kun joku kuolinpesän osakas hoitaa pesän asioita ennen perunkirjoitusta, hänen kannattaa ensimmäiseksi hankkia itsestään virkatodistus, osa sukuselvitystä, josta ilmenee hänen perillisasemansa eli sukulaissuhde vainajaan. Esimerkkinä: jos pesää hoitaa vainajan lapsi, virkatodistuksesta pitää näkyä, että vainaja on hänen vanhempansa. Kun pankille on virkatodistuksella osoitettu perillisasema, pesää hoitavalla osakkaalla on oikeus saada tietoja pankista ja pankkitapahtumista kuolinpäivänä ja sen jälkeen. Ennen perunkirjoitusta pankkitililtä voidaan yleensä maksaa vain hautajaiskuluja laskuja vastaan.

Hyvä lähde vainajan varallisuuden selvittämiseen on viimeinen veroehdotus tai verotuspäätös.

Muistilista tarvittavista asiakirjoista

Tavallisimpia perunkirjoitusta varten tarvittavia asiakirjoja ovat:

  • sukuselvitys
  • pankkitilien saldotodistukset
  • arvo-osuustiliote
  • testamentti
  • avioehtosopimus
  • kuolleen puolison perukirja
  • selvitys kuolleen puolison jälkeen tehdystä perinnönjaosta ja osituksesta
  • selvitys ennakkoperinnöistä ja vainajan perillisille antamista lahjoista
  • viimeisin veroehdotus tai verotuspäätös
  • selvitys kiinteistöverotuksesta ja lainhuutotodistus vainajan tai puolison kiinteistöstä
  • auton tai veneen rekisteriote
  • aseluvat

eli kaikki sellainen selvitys, josta saadaan selvitys vainajan varallisuudesta. Osa näistä asiakirjoista tulee perukirjan liitteeksi.

Jos vainajalta jäi leski, lesken omaisuudesta tarvitaan vastaava selvitys.

Vainajan velat ja pesänselvityskulut

Perukirjassa selvitetään myös vainajan velat.

Jos vainajalta jäi leski, tarvitaan selvitys myös lesken veloista.

Vainajalla voi olla kahdenlaista velkaa: pesänselvitysvelat ja muut velat.

Muut velat ovat tavallisesti vainajan elinaikaan kohdistuvia velkoja, useimmiten tavallisia laskuja, jotka ovat olleet maksamatta kuolinaikaan tai lasku on tullut vasta kuolinpäivän jälkeen. Muita velkoja ovat myös esim. asunto- tai muu pankkilaina tai luottokorttilasku.  Jos on epäiltävissä, ettei tätä muuta velkaa pystytä vainajan varoista maksamaan, velan tai laskun maksamisesta voi pidättäytyä perunkirjoitukseen saakka. Perunkirjoituksessa ja perukirjasta ilmenevät vainajan varat ja velat – ja riittävätkö varat. Jos epäilystä varojen riittävyydestä ei ole, laskuja voi maksaa.

Pesänselvitysvelkaa ovat hautajaiskulut sekä perunkirjoituskulut ja muut pesänselvittämiskulut.

Velkojen erottelulla, muut velat – pesänselvitysvelat, on merkitystä mm. siinä, että pesänselvitysvelat maksetaan pesän varoista ensin.  Vähävaraisessa pesässä erottelulla on suuri merkitys, kohtuulliset hautajaiset ja perunkirjoituskulut voidaan aina maksaa ensin, vaikka varat eivät riittaisi kaikkiin velkoihin.

Perunkirjoitustilaisuus

Perunkirjoitukseen kutsutaan kaikki pesän osakkaat. Pesän osakkaita ovat perilliset, leski ja mahdollinen yleistestamentin saaja. Perunkirjoituksen kutsutavasta tai -ajasta laki ei sano mitään.  Sopuisassa tilanteessa kutsu voi olla vapaamuotoinen, toisinaan osakkaat on syytä kutsua perunkirjoitukseen hyvissä ajoin kirjallisella kutsulla.

Perukirjaan merkitään tiedot perunkirjoituksen ajasta ja paikasta, tiedot vainajasta, tiedot osakkaista ja ketkä heistä ovat olleet paikalla tilaisuudessa. Perittävän velat ja varat merkitään perukirjaan kuolinpäivän tilanteen mukaan. Jos perittävä oli kuollessaan naimisissa, perukirjaan merkitään myös lesken varat ja velat. Siihen otetaan myös tiedot mahdollisesta ennakkoperinnöstä. Perukirjaan on liitettävä testamentti tai avioehto ja tarpeen mukaan muita asiakirjoja.

Pesänilmoittaja on henkilö, joka on perehtynyt pesän tilaan. Arkikielessä puhutaan usein pesänhoitajasta, joka on tavallisesti leski tai lapsi tai muu sukulainen, joka on koonnut perunkirjoitusta varten tarvittavat asiakirjat.  Pesän ilmoittaja allekirjoittaa perukirjan ja vakuuttaa antaneensa oikeat tiedot.

Perunkirjoitusta varten tarvitaan myös kaksi uskottua miestä, joiden tehtävänä tehdä perunkirjoitus ja arvioida omaisuuden arvo.  Kun perunkirjoitus tehdään toimistossani, toimin itse toisena uskottuna miehenä ja sopimuksen mukaan toisen uskottuna miehenä toimii asiakkaan ehdottama henkilö tai toimistoni toimesta hankittu uskottu mies. Laissa ei ole uskotuille miehille kelpoisuusehtoja. Uskottujen miesten tehtävänä on huolehtia siitä, että perukirja on luotettava. Siksi uskottujen miesten on syytä olla pesän osakkaisiin nähden ulkopuolisia.

Perunkirjoitukseen ei ole pakko osallistua eikä jonkun osakkaan poissaolo estä perunkirjoitusta.  Osakas voi halutessaan valtuuttaa perunkirjoitukseen asiamiehen. Hyvään tapaan kuuluu, että kaikki osakkaat saavat halutessaan oman kappaleen laaditusta perukirjasta ja poissa olleille se voidaan toimittaa jälkikäteen ilman erityistä pyyntöä. Näin kaikki osakkaat ovat tietoisia pesän tilanteesta.

Perukirja on perintöveroilmoitus

Perukirja toimitetaan verotoimistoon kuukauden kuluessa perunkirjoituksesta. Kun perukirja laaditaan toimistossani, huolehdin sovittaessa asiasta.

Perukirjaa tarvitaan kuolinpesän asioita hoidettaessa

Perukirja on toimitettava myös vainajan pankkeihin. Kun pankissa on perukirja ja osakkaat ovat antaneet pankkiasioiden hoitoon tarvittavan valtakirjan jollekin osakkaalle, kuolinpesän raha-asiat tulevat hoidetuksi.

Asianajaja Jarkko Pulkkinen on kokenut asianajaja, asianajokokemusta on yli 20 vuotta. Toimistoni palvelee Helsingissä, Vantaalla, Espoossa ja muualla pääkaupunkiseudulla.